Valtion kassaan kertyy 2,5 miljardia euroa vuodessa. Lentoliikenteen merkitys Suomen taloudelle on nyt selvitetty ensimmäistä kertaa.
Oxford Economics -tutkimuslaitos on saanut tulokseksi, että lentoliikenteen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,2 prosenttia ja lentoliikenteestä on suoraan riippuvaisia 104 000 suomalaista eli 4,2 prosenttia koko työvoimasta.
Monet toimialat ovat tämän lisäksi riippuvaisia lentoliikenteestä. Jos lentoliikenteen vaikutus yksin matkailulle otetaan huomioon, nousee työvoiman määrä 121 000:een ja BKT-osuus 3,9 prosenttiin.
Oxford Economics on selvittänyt lentoliikenteen merkitystä ennen Suomea jo 48 maassa.
Suomea koskevan selvityksen mukaan lentoyhteyksien merkitys on Suomelle EU-maista kuudenneksi tärkein.
Lentoliikenteellä on Suomessa suuri merkitys myös valtiontaloudelle. Veroja ja veroluontoisia maksuja valtio kuittaa 864 miljoonaa euroa. Suoria tuloja valtio saa 909 miljoonaa euroa. Alalla ja alasta riippuvaisissa yrityksissä työskentelevien palkoista veroina valtiolle kertyy lisäksi 696 miljoonaa euroa. Kaikkiaan valtion kassaan kertyy alv-tulojen jälkeen näin liki 2,5 miljardia euroa.
Merkitys vahvassa kasvussa
Oxford Economics tutkimus valaisee varsin yksityiskohtaisesti myös sen, mikä merkitys lentoliikenteellä oli vuonna 2010 Suomen elinkeinoelämälle sekä tavallisille kansalaisille.
Suomesta tehtiin 2010 liki 60 000 ulkomaille suuntautunutta lentoa kaikkiaan 67 kentälle 38 maassa sekä kotimaassa lisäksi yli 32 600 lentovuoroa 16 lentokentän välillä. Niillä lensi 16,4 miljoonaa matkustajaa ja 167 000 tonnia lentorahtia. Yli puolet lentorahdista kulki Suomen ja Aasian välillä.
Lentoliikenteen merkitys on kasvanut kuitenkin huomattavasti vielä tutkimuksen teon jälkeen. Viime vuonna lentomatkustajien määrä kasvoi peräti 16 prosenttia eli 19,1 miljoonaan. Lentojen määrä kasvoi puolestaan 11 prosenttia ja lentorahti 8 prosenttia.
Lentorahdin määrä oli 2010 vain 0,6 prosenttia Suomen ulkomaarahdista, mutta sen arvo oli 22 prosenttia kaikesta Suomen ulkomaankaupasta.
Lentoliikenteellä on suuri merkitys niin vientiyrityksille kuin teollisuuden tuotannolle, joille nopeat komponentti- ja varaosatoimitukset ovat elintärkeitä.
Vientiteollisuudelle tärkeää on myös yhteydenpito ulkomaisiin asiakkaisiin. Nimenomaan pitkillä etäisyyksillä tämä olisi suorastaan mahdotonta ilman lentoliikennettä. Suomesta on päivittäin suorat yhteydet 12 suurkaupunkiin, joissa asuu yli kymmenen miljoonaa ihmistä. Erityistä Suomessa on, että Helsingistä on suorat lentoyhteydet esimerkiksi Aasian kasvaviin talouksiin ja niiden tärkeimpiin keskuksiin.
Tärkeimpiin Euroopan kaupunkeihin Suomesta on Helsinki-Vantaan lentoasemalta päivittäin useita suoria yhteyksiä. Lisäksi useilta muilta lentokentiltä on suoria yhteyksiä useisiin Euroopan kohteisiin viikoittain. Ilman näitä yhteyksiä suorat tuotannolliset investoinnit ulkomaille olisivat jääneet murto-osaan. Myös tuottavuuden kasvu jäisi huomattavasti alemmaksi ilman lentoyhteyksiä.
Tämän tutkimuksen mukaan kymmenen prosentin lentoyhteyksien määrän kasvu on poikinut BKT:hen pitkällä aikavälillä 115 miljoonaa euroa vuodessa.
Matkustajille 1,4 miljardin euron hyöty
Tutkimuksen mukaan suomalaisia lentomatkustajia oli 7,1 miljoonaa vuonna 2010. Yksittäisille suomalaisille matkustajille koituva hyöty arvioidaan 1,4 miljardiksi euroksi vuodessa. Ilman lentoliikennettä yhteydenpito ulkomailla asuviin sukulaisiin ja ystäviin vaikeutuisi ja maksaisi samalla huomattavasti nykyistä enemmän. Suomalaisten lomailu ulkomailla on pitkälti riippuvainen lentoliikenteestä.
Ulkomaisista matkailijoista noin 36 prosenttia tulee Suomeen lentoteitse, runsaat 28 prosenttia laivalla. Lentoteitse saapuvat matkailijat ylläpitävät matkailuyrityksissä suoraan 7 000 työpaikkaa ja välillisesti jopa 11 000 työpaikkaa sen lisäksi. Pohjois-Suomen matkailu on suhteellisesti tätäkin riippuvaisempi asiakkaista, jotka tulevat lentoteitse niin kotimaasta kuin ulkomailta.
Tutkimus korostaa myös kotimaisten lentoyhtiöiden merkitystä, sillä 63 prosenttia Suomeen ja Suomesta maailmalle matkustavista lentomatkustajista käyttää kotimaisten yhtiöiden lentokoneita. Noin kaksi kolmannesta lentorahdistakin kulkee kotimaisilla siivillä. Yli puolet lentorahdista kulkee Suomen ja Kaukoidän välillä. Yksin lentoyhtiöt työllistävät suoraan Suomessa 10 000 työntekijää ja välillisesti vielä 6 000 lisää.
Oxford Economics on Oxfordin yliopiston perustama globaalisti toimiva kaupallinen tutkimusyhtiö. Tässä Suomen lentoliikennettä käsittelevässä analyysissa sen on käyttänyt tietoja, joita on kerätty virallista lähteistä niin Suomesta kuin kansainvälisesti, muun muassa kansainväliseltä ilmakuljetusliitolta IATA:lta, jonka toimeksiannosta tutkimukset on toteutettu. Oxford Economics on tehnyt vastaavan analyysin kaikkiaan 49 maasta.
Koko raportti on luettavissa pdf-muodossa tästä linkistä.
Raportin powerpoint-esitys on katsottavissa pdf-muodossa tästä linkistä.